sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Fetaa: salaatissa, grillattuna, piirakassa, hunajalla maustettuna.. YOU NAME IT!

Ruokailukulttuuri Ateenassa oli minulle suuri yllätys. Olin kuvitellut heidän syövän kevyitä salaatteja lounaalla ja paljon kalaa sekä mereneläviä illallisella. Mitä vielä! Lounaalla söimme yllättävän raskaasti ja usein tarjolla oli huomattavasti enemmän liha- kuin kala- ja kasvivaihtoehtoja. Iltaisin pöydät notkuivat erilaisia herkkuja. Paikallisia juomiakin meille tarjottiin, mutta maistoimme niitä vain hiukan kohteliaasti. Viinilasillinen sen sijaan oli hyvinkin tervetullut ruokajuoma, vaikka kreikkalaiset viinit eivät olekaan maailmalla kovin tunnettuja.



Pidin erittäin paljon heidän tavastaan tilata seurueelle useita eri ruokalajeja, mitkä laitettiin pöydän keskelle kaikkien maisteltavaksi. Näin tutustuimme useisiin eri makuihin. Ainoa ihmetystä herättänyt asia oli tosin ottimien puuttuminen useimmista ruoista. Kaikki annostelivat ruokaa lautasilleen omilla haarukoilla ja veitsillä, mikä tuntui hiukan erikoiselta lähes tuntemattomien kesken.

Lounas ja illallinen nautittiin aina huomattavasti myöhemmin, kuin mihin olemme Suomessa tottuneet. Illat venyivätkin usein lähes puolille öin. Aamupalalla en jaksanutkaan sitten syödä kuin lähinnä kreikkalaista jogurttia hunajan kera. Se maistuikin kerrassaan mahtavalle!

Lempiruoakseni muodostui fetajuusto erimuodoissa tarjoiltuna. Erityisesti filotaikinalla kuorrutettu ja pannulla paistettu fetajuusto hunajan kera oli upea makuelämys. Taidankin alkaa käyttää fetajuustoa aivan uusilla tavoilla kotikeittiössäni. Toki kreikkalaiselle salaatillekin löytyy yhä paikkansa.



Ravintoloissa huomasin, että parit istuvat yleensä aina vieretysten syödessään. Näin silloinkin, kun he nauttivat illallista kaksin neljänhengen pöydässä. Suomessa istuisimme vastatusten. Tapa vaikutti erittäin suloiselta ja intiimimmältä kuin meidän tottumuksemme. Taidanpa ensi kerralla testata tätä mieheni kanssa.

 








 

Ο πεινασμένος άνθρωπος είναι θυμωμένος άνθρωπος.
 

(Nälkäinen mies on vihainen mies.)

Tämä sananlasku selittänee paikallisten ruoka-annosten suuruuden.. Meidän ei todellakaan tarvinnut olla nälkäisenä ja vihaisena matkan aikana!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.